Stressi ei aina näytä siltä, että olet stressaantunut

Stressi voi näyttää kiireeltä.

Mutta myös siltä, että et saa mitään aikaiseksi.

Siltä, että pää käy koko ajan.

Tai siltä, ettei päässä liiku enää oikein mikään.

Siltä, että pinna palaa pienestä.

Siltä, että olet väsynyt vaikka nukut.

Siltä, että keho on jatkuvasti vähän valmiina johonkin, vaikka elämässä ei juuri sillä hetkellä tapahtuisi mitään erityistä.

Stressi ei ole vain tunne päässä. Se on koko kehon tapa vastata kuormitukseen.

Stressi ei ole vihollinen

Stressireaktio kuuluu ihmiseen.

Sitä tarvitaan, kun pitää toimia nopeasti, keskittyä, selvitä haastavasta tilanteesta tai saada jotain aikaiseksi.

Ongelma ei ole se, että keho osaa aktivoitua.

Ongelma voi alkaa silloin, kun kuormitusta kertyy enemmän kuin palautumista — tai kun systeemi jää toistuvasti valmiustilaan, vaikka mitään yhtä selvää uhkaa ei enää ole.

Silloin stressi voi näkyä esimerkiksi:

• levottomuutena
• uniongelmina
• ärtymyksenä
• keskittymisvaikeuksina
• lihasjännityksenä
• vatsan oireiluna
• sydämen hakkaamisena
• päänsärkynä
• väsymyksenä
• vetäytymisenä
• jatkuvana tarpeena tehdä ja ennakoida

Kaikki tällaiset oireet eivät tietenkään johdu stressistä. Uudet tai huolestuttavat oireet pitää aina arvioida asianmukaisesti terveydenhuollossa.

Mutta stressi voi olla yksi osa kokonaisuutta.

Miksi pelkkä "rauhoitu" ei aina auta?

Koska ihmisen järjestelmä ei toimi käskyllä.

Voit tietää järjelläsi, että pitäisi levätä.

Silti huomata selaavasi puhelinta puolille öin.

Voit tietää, ettei kaikkea tarvitse tehdä tänään.

Silti tehdä huomisenkin asiat valmiiksi.

Voit tietää, ettei tilanteessa ole mitään hätää.

Silti keho jännittyy.

Tietäminen ja se, mitä kehossa oikeasti tapahtuu, eivät aina kulje samaa tahtia.

Siksi työskentelyssä ei tarvitse aina kysyä vain:

"Miten saan stressin pois?"

Vaan myös:

"Mitä elämässäni tapahtuu, että järjestelmäni joutuu tekemään näin paljon töitä?"

Stressiä ei aina ratkaista vain sisältäpäin

Joskus kuormitusta ylläpitää tapa, jolla elämme.

Liian vähän palautumista.

Liikaa vastuuta.

Jatkuva ennakointi.

Ihmissuhde, jossa joutuu koko ajan varomaan.

Työ, jossa ei koskaan tunne olevansa valmis.

Omat vaatimukset.

Opitut selviytymisen tavat.

Siksi pelkkä hengitysharjoitus ei aina ratkaise ongelmaa.

Jos ympäristö kuormittaa jatkuvasti, ihmistä ei tarvitse vain opettaa sietämään sitä paremmin.

Joskus pitää myös katsoa itse elämää.

Miltä kehollinen työskentely stressin kanssa voi näyttää?

Se voi tarkoittaa sitä, että alat huomata:

• milloin hengitys muuttuu
• milloin hartiat nousevat korviin
• milloin huomio kapenee
• milloin alat kiirehtiä ilman todellista kiirettä
• milloin keho haluaa vetäytyä
• milloin tarvitset liikettä, lepoa tai tilaa
• mikä ympäristö tai tilanne aktivoi sinua toistuvasti

Tavoite ei ole olla koko ajan rauhallinen.

Vaan saada enemmän tietoa siitä, mitä sinussa tapahtuu — ja enemmän vaihtoehtoja siihen, mitä teet seuraavaksi.

Kun stressi ei ole enää vain "stressiä"

Jos huomaat, että kuormitus näkyy jatkuvasti kehossa, unessa, ihmissuhteissa tai siinä miten elät arkea, sitä voidaan tarkastella myös henkilökohtaisessa työskentelyssä.

Työskentelen keho-orientoituneesti ja yhdistän siinä muun muassa lyhytterapeuttista työskentelyä, Somatic Experiencing® -lähestymistapaa sekä muuta kehollista ja hermoston ymmärrystä.